Toijalan teloitukset 1918

veljessota suomi

Suomen lähihistorian ehkäpä traagisimpiin hetkiin kuuluu sisällissota ja sen aikana tapahtuneet teloitukset. Teloituksia tapahtui sekä sodan, kuin myös sen päättymisen jälkeen ja Toijala olikin yksi paikkakunnista joka kärsi todella pahasti kyseisenä aikana. Toijala tulikin tunnetuksi yksistä Suomen punaisimmista ja väkivaltaisimmista paikakunnista.

Toijalassa punaiset joukot surmasivat ainakin 100 valkoista kaartin jäsentä, porvaria, koululaista ja virkamiestä. Tapahtumat tunnetaankin nimellä “Toijalan punainen terrorikeskus”. Punaisilla oli sodan aikana käytössään esikunta, joka jakoi kuolemantuomioita ilman mitään varsinaista oikeudenkäyntiä. Kaikki tähän esikuntaan kuuluneet saivat kuolemantuomion sodan päätyttyä.

Sisällissodassa voisikin sanoa olevan vain ja ainoastaan uhreja. Monet teloitetuista olivat lapsia, vanhuksia tai naisia. Kumpikin osapuoli kärsi tämän sodan aikana yhtä traagisia menetyksiä ja monet perheet ja suvut revittiin hajalle sukupolvien ajaksi. Monille langetettiin kuolemantuomio perheenjäsentensä tekemistä kauheuksista ja kenttäoikeudet eivät todellakaan toimineet oikeudenmukaisesti. Kenttäoikeuksilla ei ollutkaan laillista oikeutta toimia, mutta se ei estänyt sitä etteivätkö ne olisi toimineet ja jakaneet oikeutta todella säälimättömällä tavalla.

Punaisten heikkous sisällissodassa oli kokemattomuus ja koulutuksen puute, kun taas valkoisten puoli oli saanut jääkärikoulutuksensa Saksassa. Punaisten ja valkoisten varusteissa oli myös suuria eroja. Valkoisten voitto alkoi varmistua viimeistään silloin, kun komentajan tehtävään siirtyi C.G.E.Mannerheim.

Sisällissota sinänsä johtui Suomessa kauan aikaa vallineista luokkaeroista, jotka lopulta kärjistyivät suoriin sotatoimiin. Kumpaakaan osapuolta ei toisaalta nykytietojen valossa voi syyttää puolen valitsemisesta, sillä torppareilla ja työväestöllä olot olivat todella surkeat jo liian kauan kun taas vaslkoiset olivat tottuneet oikeuksiinsa ja puolustivat niitä.

Kuitenkin ensisijainen tavoite punaisten leiriin kuuluvilla oli ollut elinolojen parantaminen, luokkaerojen kaventuminen ja sosialistisen yhteiskunnan perustaminen. Valkoiset taas toivoivat vapautuvansa venäläisten ikeestä, puolustivat yksityistä omaisuuttaan sekä itsenäistä Suomea. Minkäänlaiset neuvottelut eivät tuottaneet toivottua tulosta, eikä niitä juurikaan edes käyty. Liian pian asioiden kulku karkasi kummankin osapuolen käsistä ja hallitsematon väkivallan ja koston kierre sai alkunsa.

Tampere ja yleisesti ottaen Häme oli punaisten aluetta, kun taas Keski-ja Pohjois-Suomea hallitsivat valkoiset.

Kokonaisuudessaan sisällissodassa menetti henkensä yhteensä 37 000 henkilöä. Punaisten osuus tästä oli niinkin suuri kuin 27 000. Tämä jätti syvät arvet Suomalaisiin pitkäksi aikaa.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *