Toijalan Pinja

Pinja

Pinja oli asunut koko elämänsä Toijalassa ja ei oikeastaan voinutkaan kuvitella muuttavansa sieltä pois. Jo Pinjan vanhemmat ja isovanhemmat olivat pysyneet näillä asuinsijoilla, eikä Pinja toden totta keksinyt yhtäkään syytä miksi olisi muuttanut rakkaalta kotipaikaltaan pois.

Monet Pinjan ikätoverit olivat muuttaneet Helsinkiin ja kehuivat kovasti siellä asumisen autuutta. Kutsujakin tuttavien luokse oli sadellut tiuhaan tahtiin, mutta Pinja koki lentomatkan liian rasittavaksi eikä junailu tai autoilukaan  oikein ollut Pinjan mieleen. Oli siis vain parasta pysytellä omilla kotikonnuilla.

Jo aamuvarhaisella Pinja usein suunnisti kohti Toijan pientä toriaukeaa ja aloitti siellä juttelun tuttaviensa kanssa. Ihan kaikki eivät sentään olleet muuttaneet Helsinkiin, josta Pinja olikin todella iloinen. Torimyyjä Mirja oli Pinjan tuttava ja usein hän tarjosikin jotain pientä syömistä Pinjalle.

Tänään oli kuitenkin lauantai ja illalla olisi suuri tapahtuma Toijalan ABC:n pihalla. Jos edellisiin vuosiin oli uskomista oli tästäkin tapahtumasta tulossa suorastaan massiivinen. Parina vuonna oli tosin käynyt muutama ikävä onnettomuus kun riehaantuneet juhlijat eivät oleet osanneet varoa autoa. Pari Pinjan hyvänpäivän tuttua olikin kuollut tässä traagisessa onnettomuudessa.

Pinja ei kuitenkaan halunnut nyt ajatella synkkyyksiä, vaan valmistautui iltaan oikein kunnolla ja rauhassa. Ensin Pinja otti oikein ihanan ja pitkän kylvyn, joka todella rentouttikin jalkoja ihanasti. Pinjan jalat olivat herkät palelemaan ja varsinkin talvisin kylmä maa, lumi ja jää tuntuivat ihan kamalilta jalkojen alla.

Kylvyn jälkeen Pinja ajatteli vielä ottaa hieman murua rinnan alle ja asetteli itselleen kauniin annoksen auringonkukan siemeniä ja pieniä ruohonkorsia. Ruoka oli Pinjan herkkua ja ehkä maistui joskus jopa hieman liikaakin Pinjalle. Viimevuosina Pinja olikin huomannut painonsa kohoavan kuin huomaamatta, mutta onneksi kukaan ei ollut vielä huomauttanut asiasta.

Eikä ihan kaikkien mielipide Pinjaa kiinnostanutkaan, vaan ainoastaan Pellen. Pinja ja Pelle olivat tunteneet jo ihan untuvikoista asti ja vihjailevia katseita ja pään nyökkäyksiä oli vaihdettu vuosien varrella enemmän kuin yksi.

Saapuessaan ABC-ketjun pihamaalle, paikalla oli jo muita runsain määrin. Ilo oli ylimmillään ja ruokaakin oli tarjolla todella mukava määrä.

Pellen ja Pinja katseet kohtasivat ja oli kuin salama olisi lävistänyt Pinjan kehon. Pelle asteli omaan itsevarmaan tyylinsä Pinjan luo ja kysyi lähtisikö hän tanssimaan. Nyökättyään ujon vastauksen loppu onkin historiaa. Pellen ja Pinjan voi edelleen tavata Toijalan torilta nauttimassa munkkia tai tepastelemassa torin laitaa yhdessä.

Pelle

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *