Nykyisin Akaan keskustaajamana toimiva entinen kaupunki Toijala sijaitsee Etelä-Pirkanmaalla. Ensimmäiset dokumentaatiot näille sijoille asumaan asettuneista ihmisistä on jo parin tuhannen vuoden takaa. Asiakirjoissa Toijala luettiin Akaaseen kuuluvaksi kyläksi ensimmäistä kertaa kuitenkin vasta vuonna 1640. Vuonna 1876 Toijalasta muodostui elämän keskeinen alue, kun sen rautatieasema vihittiin käyttöön. Rautatieasema jolla yhtyvät Tampereen ja Turun, sekä Tampereen ja Helsingin välillä kulkevat rautatiet on edelleen käytössä ja täysissä voimissaan. Rautatien lähistölle asutus siirtyi vasta suuren tulipalon myötä 1886, jolloin paikan kyläkeskus tuhoutui lähes täysin. Rautateiden rakennus kohotti maanomistajien torppien hintoja ja metsien hinnallisia arvoja, ja tämän vuoksi hyvin suuri osa torppareista lopetti maanviljelyn ja siirtyi erinäisiin töihin rautateille ja rautatieaseman ympäristöön. Toijalaan perustettiin ensimmäinen Akaan pitäjän kansakoulu 1867, ja kymmenisen vuotta tämän jälkeen paikalle perustettiin myös Toijalan Säästöpankki. Yhteiskoulu kuntaan perustettiin 1900-luvun alussa. Akaan kunta alkoi rakoilla vuonna 1910 kun sen osat alkoivat itsenäistymään, muun muassa Kylmäkosken ja Viialan erottua kunnasta koko Akaan kunta lopulta lakkautettiin. Liikenneyhteyksiensä vuoksi Toijalaan nousi pikkuhiljaa myös teollisuutta, kuten heti rautateiden käyttöön vihkimisen jälkeen lähialueelle noussut, myöhemmin pelkästään virvoitusjuomien valmistukseen määrätty oluttehdas, sekä tunnetuista kangaspuutuotteista tunnettu Kaidetehdas. Toijalasta tuli ajan saatossa myös eräänlainen Suomen tapettikeskus, sillä sen ympäristöön perustettiin Suomen suurimmat tapettitehtaat, jotka loppujen lopuksi tuottivat jopa kuusikymmentä prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä ja tuotetusta tapetista. 1970-luvun lopulla Toijala muuttui kaupungiksi, jonka osiin lukeutuvat edelleen muun muassa Pätsiniemi, Savikko, Lastumäki, Lentilä, Jokiranta, Nahkiala, Tyrisevä sekä Junkkari.
Toijalassa on valtavasti erilaisia nähtävyyksiä, ja nähtävää sekä koettavaa noin yleensä. Siellä sijaitsee erittäin kaunis ja elämää nähnyt, vuonna 1817 rakennettu Toijalan puukirkko, sekä jo 1400-luvulla rakennettu kivisakasti sekä luonnollisesti myös Toijalan tapettimuseo, jossa on nähtävillä erilaisia tapettityylejä ja -tuotoksia niin pitkältä ajalta kun Suomessa on kyseistä teollisuutta ollut. Kesäisin Toijalassa järjestetään myös taidetapahtuma nimeltään Näkymä, sekä siellä on myös kymmenen vuotta sitten järjestetty mämminsyönnin maailmanmestaruuskilpailut, sillä Toijalassa sijaitsee myös mämmitehdas, joka on maailman suurin. Toijalan veturimuseossa voit havaita historian siipien havinaa, ja löydät itsesi tuijottamasta noita jumalattoman suuria koneita tuntitolkulla, miettien että miten nekin ovat joskus liikkuneet ja vetäneet perässä ihmisiä Suomen halki. Urheilullisille ihmisille kerrottakoon että Toijalassa sijaitsee myös yksi Suomen kookkaimmista frisbeegolfradoista. Muuta nähtävää ja koettavaa Toijalassa on myös paljon. Siellä on esimerkiksi kookas sataman uimaranta, hopealinjan laivaliikenne sekä vauhtipuisto ja tietysti kuuluisa risteysasema.
Henkilökohtaisesti suosittelen kaikille Toijalassa käymistä. Kun siellä tosiaan sattuu olemaan yksi Suomen ehdottomasti tärkeimmistä risteysasemista, tulee ennen pitkään jokainen junalla liikkuva henkilö käymään Toijalassa. Siksi suosittelen, että mikäli junayhteytesi menee Toijalan kautta, varaa aikaa siihen että käyt kiertelemässä Toijalan nurkkia, ennen kuin jatkat matkaa määränpäähäsi. Useimpien junalippujen hintaan tällainen ei juurikaan vaikuta. Eritoten kehotan menemään paikan päälle kesällä, jolloin koko kaupunki on elossa ja täysissä voimissaan. Mukavaksi pikkukaupungiksi Toijala on rauhallinen ja seesteinen paikka. Sieltä löydät niin kaupungin eloa kuin maaseudun kiireettömyyttäkin. Toijalassa on myös useita ansioituneita ja laadukkaita ravintoloita sekä kapakoita, joiden antiin ja tarjontaan kannattaa tutustua kaikessa rauhassa. Toijala on hieno kaupunki jonka soisi kaikkien kokevan. Vain elävöittämällä paikan kirjoa, annetaan sille myös mahdollisuus nousta takaisin omaksi kaupungikseen, eli asemalle ja paikalle jonka se toden totta ansaitsee. Useat paikkakuntalaiset yrittävät saada kasvatettua kuntaa kaupungin mittoihin, ja olemme varmoja että ennen pitkään Toijala saa vanhan, kunniallisen kukoistuksensa kaikessa kauneudessaan takaisin.